Semanttiset roolit

Semanttisilla rooleilla tarkoitetaan sanan asemaa lauseessa.

Semanttisten roolien tutkimus sai alkunsa antiikin aikana, kun ensimmäisenä Aristoteles jakoi lauseen sanoja sen mukaan, millainen tehtävä niillä oli lauseen merkityksen kannalta. Pian jakoa täsmennettiin ja ajatus sanaluokista ja lauseenjäsenistä kehittyi. Huolimatta alun alkuisesta ensisijaisuudestaan nykyään semanttisten roolien tutkimus ja etenkin opetus peruskouluissa on jäänyt sivummalle, lauseenjäsenten varjoon, ehkä siksikin, että merkitys ylipäätään on vaikeasti tutkittava kielitieteen ala ja sen asema tieteenä on moneen otteeseen kyseenalaistettu tutkittavan aiheen abstraktiuden vuoksi.

Semanttisen roolin eli theta-roolin käsitteellä kuvataan Kielitieteessä sitä, mitä kukin verbin argumentti "tekee" lauseessa. Argumenttien semanttiset roolit eivät muutu sen mukaan, minä syntaktisena roolina ne on lauseeseen koodattu: esim. Henrik on agentti sekä lauseessa Henrik löi palloa että lauseessa Palloa lyötiin Henrikin toimesta, vaikka vain ensimmäisessä Henrik on subjekti.

Eri tutkijat määrittelevät hieman erilaisen listan semanttisia rooleja. Semanttisia rooleja kuitenkin ovat mm. agentti, patientti, teema, kokija, stimulus, vastaanottaja, hyötyjä, kärsijä, paikka, määränpää, maali ja aika.